Taru Luojola reviewed The Long Earth by Terry Pratchett (The Long Earth series book 1)
Kolonialismin ja valkoisen uudisraivaajahengen ihannointia, kaiken lisäksi tylsää
2 stars
Romaani, jossa whatiffaillaan kvanttifysiikan suhteen tai jotain. Joka tapauksessa ihmiset oppivat äkkiä kulkemaan maan rinnakkaistodellisuuksien välillä, ja alkaa valjeta ajatus, että ihmisistä tyhjiä maailmoja on loputtomasti. Sitten seikkaillaan jotenkin loputtoman itseääntoistavasti ja mielikuvituksettomasti ja kolonisoidaan uusia lännen rajaseutuja tavalla, joka muistuttaa Pohjois-Amerikan alkuperäisen kolonisoinnin ihannointia. Koska tosiaan, vaikka ihmiset kaikkialla maailmassa oppivatkin kulkemaan rinnakkaistodellisuuksien välissä, näkökulma on hyvin yhdysvaltalainen ja valkoisen uudisraivaajamainen. Välillä vilkaistaan muihinkin maihin, jotta luotaisiin vähän mielikuvaa ilmiön maailmanlaajuisuudesta, mutta ne valitut muut maat ovat Britannia, Australia ja Ranska... Tämä on sarjan avausosa, ja ilmeisesti tästä on joku tv-sarjakin tehty (kirjoitustyylikin oli sellainen että filmatisointi oli varmasti mielessä jo alusta asti), mutta plääh plööh enpä taida vaivata itseäni jatko-osilla.
